asunto nro1 kiinteistönvälitys, LKV

"Maassa maan tavalla"  

Perussuomaisten puolueen vaalivoitto on saanut paljon julkisuutta myös Venäjällä.Kevän ja kesän aikana olemme saaneet huolestuttavia viestejä venäläisiltä asiakailta ja useimat olivat huolissaan siitä, mihin heidän täytyy varautua kiinteistöjen omistajina.

Halusimme ottaa selvää asiasta ja Snezana Lahdensivu Fontanka.fi freelanger -toimittajana tapasi Timo Soini:n syyskuun alussa Eduskunnassa. Haastattelu julkaistiin venäjänkielisenä Fontanka.fi - sivuilla, linkki tästä ja alla esitellaan suomenkielinen lyhyt versio haastattelusta.

Haastattelu sai kiittävät kommentit pietarilaisilta lukijoilta.

Politiinen resonanssi

Perussuomaisten voitto (venäjäksi käännetty kuin Tosi Suomalaiset) järisytti  huhtikuussa rauhallisesti ja ennakoituvasti etenevän polittiisen elämän Suomessa. Maailman lehdet olivat täynnä artikkeleita uudesta nationallistisesta noususta Skandinaviassa, maahanmuuttajapolitikan vastaisesta puolueen voitosta. 

Ekstremistiset otsikkot ovat huolestuttaneet myös venäläisiä, maidemme välillä on aina ollut ystävyys-sävytteinen kauppasuhde, lisäksi, venäläiset ovat aktiivisesti vuosien aikana lomailleet ja ostaneet loma-asuntoja Suomesta.

 

Perus vai tavalliset?

Puoluetieto: Perussuomalaisten puolue nousi v. 1995 konkurssin menneen SMP puolueen raunioilla. Yksi perustajista on ollut Timo Soini, joka uskoi koko  sydämestä liikkeen periatteisiin.

Puolueen nimi Perussuomalaiset voidaan kääntää venäjäksi Tosi Suomalaisten lisäksi kuin Tavalliset Suomalaiset, juuri tämä ominaisuus on puolueen perustamisvaiheessa puolueen nimeksi ja omien kannattajien ohjenuoraksi.    

Puolueen ideologia voidaan kutsua populistisen – arvokonservatiiviseksi, puolue ei kannata mm. EU:n maiden taloudellista tukea ilman vakuuksia, vastaan kaoottista migraatiota ja viestiitää ajatusta: ”maassa maan tavalla”.

 

Puolueen jäseneksi pääsevät ainoastaan Suomen kansalaiset, puolueen jäseninä ovat myös ulkomaiset henkilöt, joilla on suomen kansalaisuus.

 

Politikko Timo Soini

Timo Soinista tuli vaalien jälkeen ehdoton äänikuningas. Politikko yli 30 vuoden kokemuksella vetoaa äänestäjiin rehellisella ja osuvilla kommentella hän esintyy taitavana ja karismaattisena puolueen johtajana. 

Kuka hän on, Timo Soini, joka pystyi  melkein mahdottomaan, nostamaan yhdessä yössä puolueen luvut viidestä vuonna 2007 39:een vuonna 2011? 

Timo Soini, 49, syntynyt pienessä länsi-suomen kaupungissa, Raumalla. Perhe, jossa Timo Soini on kasvanut, oli tavallinen suomalainen perhe:isä, äiti, kaksi lasta, tyttö ja poika. 

Nyt Timo Soini on naimisissa, asuu perheineen samassa kerrostalossa, jossa vietti lapsuuden Espoon alueella. Hänellä on kaksi lasta, poika ja tytär. Tavallinen suomalainen perhe. 

Timo Soini julkasi vuonna 2008 muistelmia Maisterisjätkä, jonka sivuilla hän on käynyt avoimesti läpi polittiisen taustan. 

Kirjan perusteella Timo Soinista välittyy viisaan ja luotettavan, vahvasti uskovaisen ja avoimen politikon kuva, kaukana siitä aggressivisesta ja rasistisesta suomalaisesta. 

 

Haastattelu

Haastattelun Timo Soini antoi omassa työhuoneessa Parlamentitalossa, vaatimattomassa noin 20 m2 huoneessa. Työpöydän vastapäätä seinällä on marsalkka Mannerheimin kuva ja lisäksi vaalimainos, jossa on ehdokas numero 66.

SL: Hyvää päivää!

TS: Hyvää päivää (Timo sanoi venäjäksi) 

SL: Onnittelen omasta ja puolueenne menestyksestä!

TS: Kiitos! 

SL: Timo, opiskelit venäjää lukiossa, aikana, jolloin se ei ollut kovin suosittua, miksi? 

TS: Olen aina ollut kiiinostunut Venästä, minua kiinnostaa ristiriita kansan ja vallan välillä. Tavalliset venäläset ovat hyvin ystävällisiä ja mukavia ihmisia, vallassa kuitenkin ovat usein hyvin vahvat ja kovat johtajat. Venäläiset suhtautuvat hyvin koviin johtajiin mutta eivät siedä oligarkeja. Venälainen ihminen on hyvin kärsivällinen ja minua on aina kiinnostunut ymmärtää venäläisen sielun maisema.

Minun venälästen kirjailijoiden lempikirjoista on M. Sholokhovin trilogia «Hiljää virtaa Don», olen lukenut sen monta kertaa, minua kiinnostaa Venäjän historia. 

SL: Puhutteko venäjää?

TS: En paljon, mutta muutamia lauseita voin sanoa, kuten «Kaikki menevät töihin»...  

SL: Olette monesti kommentoineet venäjän kielen lisäämistä Etelä-Karjalan alueella pakkoruotsin vaihtoehtona. 

TS: En kannata mitään kieltä pakolliseksi, kannatan mahdollisuutta valita opiskeltavan kielen.

Esimerkiksi, Tohmajärvellä, josta vaimoni on kotoisin (kunta Venäjän rajalla, jossa puhuu äidinkielenä venäjää n. 4 %  asukkaista) monet haluaisivat opiskella venäjää ruotsin sijään.  Tohmajärvellä asuu paljon heitä, jotka tulivat Suomeen joko töihin,opiskelemaan tai avioliiton kautta.

SL: Kirjassanne kerroitte,ettette koskaan ole käynyt NL:ssa, entä Venäjällä?

TS: NL:ssa en ollut, mutta Moskovassa kaksi kertaa (2003 ja 2005) ja lähiaikana olen menossa Pietariin. 

SL: Miten voitte kommentoida Venäjän kehitystä?  

TS: Uskon, että Venäjällä kaikki menee parempaan suuntaan, Venäjä on vahva ja varakas  

En haluaisi neuvoa naapurivaltiota, mutta politttisen jäjestelmän täytyy olla avoin ja läpinäkyvä kaikille kansalaisille. Mutta tämä ei ole vaan Venäjän ongelma myös muiden valtioiden. 

En ollut koskaan kommunismin kannattaja, ajatus ideologiana on ollut hyvä, muttei toiminut käytännössä. Lisäksi, uskovaisena ihmisena en kannatta ateismia.

Olen ulkoasiavaliokunnan puheenjohtaja ja usein kysyn heiltä, jotka kertovat Venäjästä, kuinka tärkeää kirkon rooli on nyky-Venäjällä. Huomaan, että tavallisessa kansassa, varsinkin naisten keskuudessa  usko on tullut takaisin. 

Ihminen kasvaa henkisesti ja minua aina kiinnostanut, kuinka venäläset ovat kestäneet yhteiskunnan muutokset, vaikeudet ja epävarmuuden ajat. 

Uskon,että juuri henkinen taso nostaa ihmisen korkeammalle, urheilussa, taiteessa, elämässä. Esimerkiksi, Milhail Baryshnikov... hänessä on jotain lumoavaa.

Myös politikassa täytyy nähdä myös ihmisten sielut,ei vaan poliittisen suuntausta.

Minulla on omat kriittiset mielipiteet, mutta ne eivät henkilöidy. 

Suomessa on vallassa «polittisen korrekti» – asenne ja siitä johtuen monet eivät uskalla puhua asioiden omilla nimellään. Esim. Jos kouluissa ei enää lauleta Suvivirsia, se on väärin. 

Tai toinen esimerkki: minua ei kiinnostaa kenenkään seksuaalinen suntautuminen, mutta uskon vahvasti, että avioliitto voidaan solmia vain miehen ja naisen välillä. Ja vastaavia «suljettuja teemoja» on paljon. Uskon siihen, että  valtiossa täytyy olla selvät rajat joita muutettaan vain silloin kuin enemmistö sitä haluaa.  

HUOM: Vuonna 1988 Irlannin matkan jälkeen 23- vuotias Timo Soini vaihtoi Suomessa tavanomaisemman luterilaisuden katoliseen kirkoon.

SL: Suomi on maa, joka on nettohyötyjä Venäjän naapurudesta. Tuonti ja vienti, matkailu... Maidenvälisistä suhteista puhutaan  eri foorumeissa ja tapaamisissa, kuitenkaan, Suomessa ei löydy poliittista tahoa, joka olisi avoimesti ajanut  tätä asiaa. Miksi? 

TS: Olen sitä mieltä, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat hyvässä mallissa. Erityisesti, Etelä – Karjalan alue ja sen kauppiaat ovat  hyötyneet naapuruudesta. Anoppini asuu Imatralla, tiedän, että siellä on paljon venäläisiä turisteja. 

SL: Miksi Suomessa ei tehdään nopeita päätöksiä esim. maidenvälistä kauppaa helpottamaan?

TS: EU byrokraatineen on este operatiivisille päätöksille.

-Venäjällä on tsaari/johtaja joka käskee tehdä asioita niin ja niin asioita tehdään, mutta Suomessa asioita punnitaan EU:n kannalta. Ensin perustetaan komitea, sitten tutkitaan, sitten annetaan koe-aikaa ja... sitten on mennyt viisi vuotta ja asia ei ole enää ajankohtainen.    

SL:Uskotteko Te EU:uun?

TS: En usko nykymuodossa. EU on kuin romahtanut NL, siellä asioita päätettiin Moskovassa, sitten kaikki palasivat kotiin ja mitään ei ole tapahtunut. Nyt EU:n asioista päätetään Brysselissä, kaikki palaavat kotiin ... ja mitään ei tapahdu. 

NL on romahtanut ja Venäjä on noussut ja menee etenpäin, mutta Europpa valitettavasti, taantuu. 

SL: Entäs Suomi ja Suomen tulevaisuus?

TS: Suomella on hyvä tulevaisuus, koska olemme syrjässä Europassa. Suomi ei ole NATO:n jäsen ja se on hyvä.    

SL: Vuonna 2006, presidenttivaaleissa olette  kannattaneet Karjala-alueen palauttamista Suomelle, vieläkö olette samaa mieltä?

TS: Tämä on filosofinen kysymys. Ainoa tapa, jolla me voisimme saada Karjalan  takaisin, on vain Venäjän suostumus. Ne olivat Suomen alueet ja siitä tulisi hyvä investointialue ja ikkuna Venäjälle. 

Meidän mailla on paljon yhteistä hyvää historiaa. Venäjän vallan aikana Suomi on saanut itsenäisyyden, Suomessa rakennetiin rautatiet, monet yritykset saivat alkunsa juuri siihen aikaan. Suomi nousi Venäjän rinnalla ja oli mielen ja sanan vapaus.

SL: Miten suhtaudutte venäläsiin maakauppoihin? 

TS: Tämä on vakava kysymys, joka herättää paljon kansalaisten reaktiota. Minä kannatan samoja oikeuksia suomalaisille Venäjällä. 

SL: Tunnetteko Te monia, jotka haluaisivat ostaa maata Venäjältä? 

TS: En ehkä tunne, mutta kannatan tasa-arvoa asiassa. 

SL: Minun täytyy kertoa, että venäläset kiinteistöomistajat usein haluavat tulla Suomeen yrittämään ostamalla  suomaisia pk- yrityksiä. Olisi toivottavaa, että Suomessa otettaisiin asia vakavasti ja otettaisimme vastaan posiitivisesti  uusi elinvoimainen virtaa.

TS: Hyvä tiettää. 

SL: SM-puolueseen voivat liittyä vain suomalaiset tai suomen kansalaisuuden saaneet.

Oletteko ajatteleet tarkistaa uudestaan nämä ehdot? 

TS: Tämä perustuu siihen, että silloin kuin kansalaisilla on täydet vastuudet, silloin on myös täydet oikeudet. Viime vaaleissa puolueen ehdokkaina olivat mm. inkerisuomalaisia, ukrainalaisia  ja muita kansalaisuuksia edustavia henkilöitä.

SL: Mistä on sitten lähtöisin mielikuva aggressiivisesti ulkomaalaisiin suhtautuvista jäsenistä?

TS: Itse en ole koskaan puhunut niin radikaalisti, mutta muutama puolueen  ktiivijäsen on joskus kommentoinnut asiaa karkeasti.  

Suomessa noudatetaan valtion lijausta, jonka mukaan otetaan vastaan tietty määrä pakolaisia. On olemassa myös normaalimigraatio, joku tulee asumaan perhesyistä, joku opiskelemaan, töihin, jne.

Tervetuloa kaikille, mutta maassa täytyy asua maan tavalla.

SL: Tuleeko Timo Soinista seuraava Suomen presidentti?

TS: Sitä varten täytyy olla ehdokkaana.

SL: Tuleeko Teistä presidenttiehdokas?

TS: Siitä päättää minun vaimoni  (Tiina Soini), joka on tässä kuvassa. Jos hän päättää, niin lähden ehdokkaaksi.

SL: Kiitos haastattelusta.

TS. Kiitos!

 

Haastatteli: Snezana Lahdensivu

Kuvat: Kati Huikuri